SISÄLLYSLUETTELO
1.
jOHDANTO 1
2.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA... 2
3.
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSSELVITYKSET......... 2
3.1 Suunnittelualueen
sijainti ja rajaus... 2
3.2 Perustietoja
suunnittelualueesta................ 2
3.3 Suunnittelutilanne 3
3.3.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet......... 3
3.3.2
Seutukaava.......... 3
3.3.2
Yleiskaava............ 4
3.3.3
Asemakaavat....... 4
3.3.4
Muut suunnitelmat ja selvitykset............ 4
3.3.5
Rakennusjärjestys 5
3.3.6
Rakennuskiellot... 5
3.3.7
Pohjakartta ja suunnitteluaineisto 5
4.
MAANOMISTUS................. 6
5.
VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT. 6
6.
RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 6
6.1 Kokonaisrakenne.. 6
6.2 Maankäyttö............. 7
6.2.1
Lomarakentaminen 7
6.2.2
Asuinrakentaminen ja tilakeskukset....... 7
6.3. Palvelut 8
6.4 Tiestö 8
6.5 Maa- ja metsätalous........... 8
6.6 Virkistyskäyttö..... 9
6.6.1 Veneily ja vesiretkeily.......... 9
6.6.2
Metsästys ja kalastus............ 9
7.
Luonnonympäristö JA ERITYISPIIRTEET.............. 10
7.1 Luonnonympäristön
yleispiirteet.......... 10
7.2 Maaperä ja
rakennuskelpoisuus............ 11
7.3 Pohjavesialueet. 11
7.4 Kulttuuriympäristö ja
rakennuskanta... 11
7.5 Perinnemaisema-alueet. 15
7.6 Suojelualueet ja
rauhoituskohteet 16
7.7 Natura 2000- alueet. 16
7.8 Muinaismuistokohteet
ja irtolöydöt............ 16
8.
LUONTO- JA MAISEMASELVITYS........... 16
8.1 Yleistä.............. 16
9.
OSAYLEISKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 16
9.1 Ohjausvaikutus... 16
9.2 Yleistavoitteet.... 17
9.3 Maanomistajien
tasapuolisen kohtelun tavoite 19
9.4 Luonnonympäristö ja
maisema.............. 19
9.5 Liikenne.............. 19
9.6 Eri maankäyttömuotojen
tavoitteet.............. 20
9.6.1
Loma- ja asuinrakentaminen 20
9.6.2
Teollisuus- ja palvelualueet....... 21
9.6.3
Matkailualueet.... 21
9.6.4
Virkistysalueet.... 21
9.6.5
Erityis- ja suojelualueet..... 21
9.6.6
Maa- ja metsätalousalueet 22
10.
SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERIAATTEET RANTA-ALUEELLA. 22
10.1
Suunnitteluperiaatteet.......... 22
10.1.1
Kantatilaperiaate 22
10.1.2
Muunnettu rantaviiva ja rakennettavuustekijät.......... 23
10.1.3
Ranta-asemakaavojen alueet. 24
10.1.4
Saman maanomistajan kiinteistöt ja rakennusoikeuden siirtäminen.......... 24
10.1.5
Rakennetut rakennuspaikat... 24
10.1.6
Muita perusperiaatteita. 24
11.
MITOITUSMENETELMÄ JA MITOITUSVYÖHYKKEET RANTA-ALUEILLA.. 24
11.1 Mitoituksen yleiset
lähtökohdat.......... 24
11.2. Osayleiskaavan
mitoituslaskennan sovellus.............. 25
11.2.1
Suunnittelualueen erityispiirteet....... 25
11.2.2
Tavoitteiden ja mitoitusperusteiden käsittely 25
11.2.3
Mitoitusmenetelmä 26
11.2.4
Suunnittelu- ja mitoitusvyöhykkeet.......... 27
12.
SUUNNITTELUVAIHEET.... 30
LIITTEET 1. Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus
2. Ote Päijät-Hämeen 8.2.1999 vahvistetusta seutukaavasta
3. Perusselvityskartta
4. Ympäristötietokartta
5. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet
6. Luonto- ja maisemainventointikartta
7. Ranta-alueiden osa-aluejako
8. Mitoitusvyöhykkeet
Tämän työn tarkoituksena on laatia Padasjoen kunnan Auttoisten kylään ja kylän läheisille ranta-alueille oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat Auttoisten kylä-alue sekä Rautjärven, Mäkeintaustanjärven, Jamoinjärven, Höyhenisen(osa), Kauttisjärven, Iso ja Vähä Hankajärven sekä Nerosjärven ja Monivalonjärven Padasjoen kunnan puoleiset ranta-alueet.
Auttoisten kyläalue ja läheiset ranta-alueet muodostavat kaksi olosuhteiltaan ja tavoitteiltaan erilaista suunnittelukokonaisuutta. Kyläalueen maisemarakennetta hallitsevat vanhat viljelysalueet ja kylän alueella on paljon tiiviitä kylämäisiä osin vanhoja asuinrakentamisalueita sekä yksittäisiä maatilojen tilakeskuksia. Kyläaluetta ympäröiville ranta-alueille on puolestaan syntynyt paikoin tiheääkin loma-asutusta, mutta pääosin ranta-alueet ovat metsätalouskäytössä.
Kylä-alue kaavoitetaan ranta-alueita yksityiskohtaisemmin mittakaavassa 1:5000. Ranta-alueiden suunnittelumittakaava on 1:10000. Järvien rannoilla suunnittelu kohdistuu maasto-olosuhteiden ja suunnittelutarpeen mukaan noin 200 metrin levyiseen ranta-alueeseen.
Työn päätavoite
Auttoisten
kyläalueella yleiskaavoituksen tavoitteena on selkeyttää ja tiivistää
kylärakennetta ja turvata kylän suunnitelmallinen kehittäminen jatkossa.
Kaavalla määritetään nykyisten asuinalueiden laajenemisalueet sekä rakentamisen
ulkopuolelle tarkoitetut alueet. Kyläalueen elinvoimaisuuden tukeminen on
kaavoituksen keskeisiä päämääriä.
Ranta-alueilla työn tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleiskaava, minkä perusteella Padasjoen kunta voi myöntää rakennusluvat tavanomaiseen loma- ja asuinrakentamiseen ilman ranta-asemakaavaa tai poikkeamispäätöksiä. Yleiskaavalla muodostetaan alueesta suunnitelmallinen kokonaisuus, jossa määritetään rakentamisen määrä ja sijoittuminen rannoilla. Suunnittelussa huomioidaan maanomistajien maankäyttötavoitteet, yleiset vesistöjen ja ranta-alueiden virkistysarvot ja virkistyskäyttötarpeet sekä luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot. Mitoitusta ja rakennusoikeutta määritettäessä lähtökohtana on maanomistajien tasavertainen kohtelu ominaisuuksiltaan samanarvoisilla ranta-alueilla.
Kaavoituksen yhteydessä selvitetään kyläalueen ja ranta-alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä rakennetun ympäristön arvot niin, että ne voidaan huomioida ja turvata yleiskaavoituksen keinoin. Ympäristönsuojelun ja -hoidon näkökohdat otetaan kattavasti huomioon.
Elinkeinojen, vapaa-ajan palvelujen ja alueiden muun toiminnan kehittäminen ovat myös suunnittelun tärkeitä osia, kuten myös vesistön käyttö, vesistönsuojelu, hajakuormitustekijät sekä maatalouden ympäristökysymykset.
Yleiskaavatyöhön ryhdyttäessä on laadittu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma(oas). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin kaavoituksen alkuvaiheen yleisötilaisuudessa 16.1.2001 ja suunnitelma oli yleisesti nähtävänä 1.-28.2.2001. Nähtävänä olon aikana noin 50 kaavoitukseen osallista esitti kirjallisen mielipiteen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä tai muutoin tulevasta kaavoituksesta.
Suunnittelun eri vaiheissa pyritään siihen, että kaikilla kaavan osallisilla on oltava mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Osallistumiseen annetaan mahdollisuus jo kaavoituksen alkuvaiheessa, jotta osallistumisella olisi todellista vaikutusta kaavoituksen lopputulokseen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
selostuksen erillisenä liitteenä.
Suunnittelualueeseen kuuluvat Padasjoen kunnan Auttoisten kyläalue sekä kylän läheisten Rautjärven, Mäkeintaustanjärven, Jamoinjärven, Höyhenisen (ranta-asemakaavoittamaton alue), Kauttisjärven, Iso ja Vähä Hankajärven sekä Nerosjärven ja Monivalonjärven Padasjoen kunnan puoleiset ranta-alueet. Auttoisten kylä sijaitsee Padasjoen kunnan lounaisosassa noin 11 km:n päässä kunnan keskustaajamasta.
Yleiskaavoitettavan Auttoisten kyläalueen laajuus on noin 420 ha. Järvien ranta-aluetta suunnittelualueeseen kuuluu yhteensä noin 60 km.
Järvien rannoilla suunnittelu kohdistuu ranta-alueeseen, jonka syvyys on noin 200 metriä maasto-olosuhteista ja suunnittelutarpeesta riippuen.
Likimääräinen aluerajaus ja yleissijainti LIITE 1
Kyläalue
Yleiskaavoitettavan kyläalueen pinta-ala on noin 420 ha. Kokonaispinta-alasta noin 180 ha (43%) on peltoaluetta, noin 190 ha (45%) metsäaluetta ja noin 50 ha (12%) rakentamisalueita.
Ranta-alue
Yleiskaavoitettavan mannerrannan pituus on 57,7 km. Yli 1 ha:n saarien rantaviivaa on 2 km. Suunniteltava kokonaisrantaviiva on 59,7 km.
Seuraavassa taulukossa on esitetty vesistöjen pinta-alat, mantereen ja saarien rantaviivojen pituudet sekä kokonaisrantaviivan pituudet.
|
Vesistö |
p-ala (ha) |
Rantaviiva Mantere (km) |
Rantaviiva Saaret>1ha(km) |
Rantaviiva yhteensä (km) |
|
Iso ja Vähä Hankajärvi |
55 |
7,1 |
0,0 |
7,1 |
|
Höyheninen |
94 |
4,0*** |
0,0 |
4,0 |
|
Jamoinjärvi |
177 |
13,6 |
1,0 |
14,6 |
|
Kauttisjärvi |
164 |
9,3 |
0,0 |
9,3 |
|
9,6 |
0,4** |
0,0 |
0,0 |
|
|
Mäkeintaustanjärvi |
12,5 |
2,0 |
0,0 |
2,0 |
|
Nerosjärvi |
775* |
12,7** |
1,0 |
13,7 |
|
Päivänvasta |
1,8 |
0,6 |
0,0 |
0,6 |
|
Rautjärvi |
123 |
8,4 |
0,0 |
8,4 |
|
YHTEENSÄ: |
|
58,1 |
2,0 |
60,1 |
* Nerosjärven kokonaispinta-ala.
** Rantaviivan pituus Padasjoen kunnan alueella.
*** Höyhenisen yleiskaavoitettavan rantaviivan pituus.
Suunnittelualueen vesistöissä on vain kaksi yli hehtaarin suuruista saarta. Sikosaari (4,6 ha) Jamoinjärvessä ja Lammonsaari (3,3ha) Nerosjärvessä. Sikosaaressa on tällä hetkellä yksi loma-asunto. Lammonsaaressa on viisi rakennuspaikkaa. Alle hehtaarin saarista on rakennettu Kauttisjärven Koppelsaari (0,2 ha), Rautjärven Koppelsaari (0,28ha) ja Höyhenisen Salmenniemen kohdalla oleva 0,12 ha:n saari.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteiden lisäksi erityistavoitteet.
Erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näitä inventointeja ovat Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu 16 Rakennettu kulttuuriympäristö vuodelta 1993, Ympäristöministeriön mietintö 66/1992 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä Sisäasiainministeriön tiedotus 3/1983 Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet.
Padasjoen kunta kuuluu Päijät-Hämeen liiton seutukaavan
alueeseen. Päijät-Hämeessä on voimassa 8.2.1999 vahvistettu seutukaava.
Seutukaavassa Auttoisten kylä on merkitty kyläkeskuksena, jolla on todettu
olevan kehittymisedellytyksiä ja jonne halutaan ohjata rakentamista.
Seutukaavassa Auttoisten kyläalue on pääosin MY- aluetta ( = maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä arvoja). MY- aluevaraus ulottuu myös Rautjärven länsirannalle, Jamoinjärven luoteisrannalle, Kauttisjärven itärannalle sekä Iso ja Vähä Hankajärven rannoille. Auttoisten kylän kyläraitin ympäristö on seutukaavassa AT- aluetta
( = kyläalue, jolla on tiivistä kyläasutusta). Auttoisten kylän halki on seutukaavassa osoitettu ulkoilureitin yhteystarvemerkintä. Ulkoilureitin yhteystarvemerkintä ulottuu Lammin rajalta Auttoisten kylän halki Padasjoen kirkonkylälle.
Seutukaavassa on 2. luokan pohjavesialuemerkintä (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) Iso ja Vähä Hankajärvien ympärillä ulottuen myös Auttoisten kyläalueelle sekä Jamoinjärven eteläosassa Alhonniemen alueella. Jamoinjärven etelärannalle Alhonniemen ja Löyttyniemen alueelle ulottuu seutukaavan Sg- aluevaraus ( = suojelualue tai –kohde). Sg- merkinnällä on osoitettu maiseman ja luonnonarvojen kannalta merkittäviä geologisia muodostumia. Seutukaavassa on Nerosjärvellä melontareittimerkintä. Melontareitti ulottuu Nerosjärveltä Vesijakojärven kautta Päijänteelle saakka.
Ote Päijät-Hämeen 8.2.1999 vahvistetusta seutukaavasta LIITE 2.
Suunnittelualueelle ei ole aiemmin laadittu yleiskaavaa. Ranta-alueiden osalta tämä yleiskaavatyö on jatkoa Padasjoen kunnan Päijänteen ja Vesijako- Salmentaustanjärville laadituille yleiskaavoille. Päijänteen ranta-alueille laadittu rantaosayleiskaava on alistettu vahvistettavaksi kesäkuussa 1998 ja Padasjoen kunnanvaltuusto hyväksyi 3.7.2000 Vesijako- Salmentaustanjärven rantayleiskaavan.
Naapurikunnista Lammin pohjoisosan rantaosayleiskaava-alue rajautuu Nerosjärvellä tämän osayleiskaavan alueeseen.
Suunnittelualueella ei ole asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Höyhenisen järven etelä- ja itärannalla sijaitseva UPM- Kymmene Oy:n ranta-asemakaava-alue rajautuu tämän yleiskaavan alueeseen.
Padasjoen kunta on laatinut vuosina 1983-1984 alueelliset palstoitussuunnitelmat Auttoisten kyläalueelle.
Kulttuuriympäristö ja rakennuskanta
Auttoisten kylän rakennetusta kulttuuriympäristöstä on olemassa paljon selvitysaineistoa. Yleiskaavasuunnittelussa käytetään kulttuuriympäristön perusselvitysaineistona Päijät-Hämeen liiton julkaisua Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet vuodelta 1983, Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu Rakennettu kulttuuriympäristö (valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt) vuodelta 1993, Ympäristöministeriön julkaisemaa mietintöä 66/1992 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET, Hämeen ympäristökeskuksen julkaisemaa Rakennuskulttuurin luettelointia 1997-1998 ja Auttoisten-Neroskulman ja Vesijaon-Porasan kyläympäristöohjelmaa vuodelta 1999 sekä Auttoisten ja Vesijaon kylien Maiseman hoito- ja kehittämissuunnitelmaa vuodelta 2000 (Auli Hirvonen, Paula Salomäki ja Padasjoen kunta). Osana pilottikylähanketta on Auttoisten-Vesijaon kylien alueelle laadittu vuonna 2000 valmistunut rakennustapaohjeisto.
Arkeologia
Päijät-Hämeen maakuntamuseo ja Padasjoen kunta ovat alustavasti sopineet arkeologisen perusinventoinnin tekemisestä yleiskaavoitusta varten keväällä 2002.
Luonnonympäristö ja maisema
Osayleiskaavaa varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, jossa on tuotettu ja koottu tietoa suunnittelualueen luonnonympäristöstä ja maisemarakenteesta.
Luontoselvityksen on tehnyt biologi, FK Teppo Häyhä. Selvityksen maastotyöt ajoittuivat kesään ja syksyyn 2001. Tarkoituksena on ollut sellaisen ympäristöön liittyvän tiedon kokoaminen, jolla on merkitystä maankäytön yleiskaavallisessa suunnittelussa.
Luontoselvitys erillisenä liitteenä.
Kantatilaselvitys
Ranta-alueiden suunnittelun perustaksi laaditaan kaavoittajan tekemänä kiinteistöjen kantatilaselvitys. Kantatilan rajaamisajankohtana käytetään Padasjoen kuntaan aikaisemmin laadittujen rantayleiskaavojen tapaan rakennuslain rantakaavasäädösten voimaantuloajankohtaa 19.6.1969.
Padasjoen kunnan rakennusjärjestys on vahvistettu kunnanvaltuuston päätöksellä 13.6.1991. Uuden rakennusjärjestyksen laatiminen on parhaillaan käynnissä.
Suunnittelualueen rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 mom:n mukaisesti rakennusta (rakennuskielto) ilman ranta-asemakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa.
Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastokarttaa ja kiinteistöjen raja-aineistona maanmittauslaitoksen numeerista kiinteistörajakarttaa. Padasjoen kunta ajan tasaistaa kiinteistöjen raja-aineiston vastaamaan nykytilannetta. Osayleiskaavakartta laaditaan kartastokoordinaattijärjestelmässä kyläalueen osalta mittakaavassa 1:5000 ja ranta-alueiden osalta mittakaavassa 1:10000.
Suunnittelussa hyödynnetään maastotietokanta-aineistoa sekä kunnan rakennusvalvonnan numeerista rakennus-, rakennuslupa- ja omistajarekisteriä.
Suunnittelualueella on noin 430 eri kiinteistöä. Kiinteistöt ovat noin 600 eri henkilön tai yhteisön omituksessa. Kiinteistöt ovat lähes kokonaan yksityishenkilöiden omistuksessa.
Padasjoen kunta omistaa koulualueen ja urheilukentän alueen, yhteensä noin 2 ha kaava-aluetta. Yrityksistä ja yhteisöistä maata omistavat Aarnon puu Oy, Auttoisten kyläkauppa Ky, Auttoisten maamiesseura ry., Lahden vapaaseurakunta ja Suomen vapaakirkko.
Perusselvityskartta LIITE 3
Koko Padasjoen kunnan väestön määrä oli 31.12.2000 3879 henkilöä. Auttoisten kyläalueella on noin 500 vakituista asukasta. Kesäkuukausina alueen väistömäärä lisääntyy jonkin verran alueelle tulevien kesäasukkaiden myötä. Kesäasukkaita voidaankin pitää merkittävänä väestönosana alueen elinvoimaisuuden kannalta. Pääosa loma-asukkaista tulee pääkaupunkiseudulta sekä Lahden seudulta.
Aarnon puu Oy työllistää noin 30 henkilöä ollen suunnittelualueen suurin työpaikkoja tarjoava yritys. Suunnittelualueen pääasiallisena elinkeinona on kuitenkin pääosin perheyrityksinä harjoitettava maa- ja metsätalous ja perinteisen maatilatalouden rinnalla harjoitettavat erilaiset sivuelinkeinot. Tiloilla harjoitetaan myös tuotteiden suoramyyntiä.
Auttoisten ja Neroskulman alueella toimii myös paljon erilaisia itsensä tai muutaman henkilön työllistäviä yrittäjiä ja yrityksiä. Alueelta löytyy mm. kuorma-autoilijoita, rakennusurakoitsijoita, taksiautoilija, grilliyrittäjä, kauppias, traktoriurakoitsijoita, kaivinkoneurakoitsija, metsäkoneyrittäjä, työhevospalvelu, mökkivuokraus- ja elämysmatkailuyrittäjiä.
Kyläalue
Auttoisten kyläalueella on paljon taaja-asutusmaisia asuinrakentamisalueita laajojen, mutta pienipiirteisten peltoalueiden ympäröiminä. Kyläalueen 420 hehtaarin kokonaispinta-alasta noin 12 % (50 ha) on erilaisia rakentamisalueita, noin 43 % (180 ha) peltoaluetta ja noin 45 % (190 ha) metsää.
Kyläalueella on kaikkiaan noin 150 asuinrakennusta ja noin 350 erilaista talousrakennusta. Yhtenäisimmin rakennettuja alueita ovat kylänraitin ympäristö sekä Aarnonkulman alue.
Ranta-alueet
Ranta-alueiden
rakennuskanta muodostuu pääosin perinteisestä omarantaisesta lomarakentamista.
Paikoitellen on jo syntynyt voimakkaita lomarakentamisen tihentymiä. Osaltaan
Auttoisten kylärakenteeseen kuuluville Jamoinjärven ja Raujärven lännen
puoleisille rannoille on muodostunut myös pysyvää asutusta. Osa asuinrakennuksista
on maatilojen talouskeskuksia. Alueen muu rakentaminen on pääasiassa maa- ja
metsätaloutta palvelevaa rakentamista.
Yhteensä ranta-alueilla on noin 220 loma-asuntoa ja 55 asuinrakenusta.
Perusselvityskartta LIITE 3.
Ranta-alue
Suunnittelualueella sijaitsee noin 220 rakennettua lomarakennusta. Voimakkaimmin loma-asutus on keskittynyt Nerosjärven rannoille, Jamoinjärven länsi- ja pohjoisrannoille ja Rautjärven luoteisrannalle. Myös Höyhenisen ranta-alueet ovat varsin tehokkaasti rakennettuja. Pääosin lomarakennukset sijaitsevat omarantaisilla rakennuspaikoilla.
Vapaa-ajan rakentaminen on alkanut suunnittelualueen vesistöjen rannoille 1950- luvulla. 1950- ja 1960 luvuilla lomarakentaminen oli kuitenkin määrällisesti vähäistä. Laajempi loma-asutuksen leviäminen alueelle ajoittuu
1970 – 1980- luvuille ja on jatkunut tasaisena aina nykypäivään saakka.
Perusselvityskartta LIITE 3.
Kyläalue
Auttoisten kyläalueella on noin 150 asuinrakennusta ja noin 350 asuinrakennuspaikkoihin liittyvää talousrakennusta. Talousrakennuksista suuri osa on maatalouden tuotantorakennuksia.
Asuinrakentaminen on monin paikoin taaja-asutuksenomaista kylärakentamista. Laajimmat yhtenäiset asuinrakentamisalueet sijaitsevat kylänraitin ympäristössä ja Aarnonkulman alueella. Alueella on lisäksi lukuisia pienempiä muutaman talon rakennusryhmiä sekä yksittäisiä maatilojen talouskeskusten alueita.
Luonteenomaista asuinrakentamisalueille on niiden sijoittuminen tiiviisiin ryhmiin tukeutuen alueen muutamaan suurempaan tiehen. Rakentamisalueet sijaitsevat laajojen, mutta pienipiirteisten peltoalueiden ympäröimissä metsäsaarekkeissa.
Ranta-alue
Rantayleiskaava-alueelle on noin 55 rakennettuna asuinrakennusta. Rautjärven luoteisrannalla on ranta-alueiden huomattavin pysyvän asutuksen keskittymä. Myös Jamoinjärven kylän läheisille rannoille on rakentunut omakotitaloja. Muiden vesistöjen rannoilla yksittäiset asuinrakennukset ovat sijoittuneet hajanaisesti, eikä erityisiä pysyvän asutuksen keskittymiä ole muodostunut. Osa yksittäisistä asuinrakennuksista on maatilojen talouskeskuksien päärakennuksia.
Perusselvityskartta LIITE 3.
Auttoisten kylällä toimii ala-aste. Koulu toimi kolmiopettajaisena ja oppilaita on 42. Kirjastoauto pysähtyy Auttoisten koululla kerran viikossa.
Auttoisten kylällä toimii elintarvikekioski ja Kievari Aijakka sekä kantatien 53 varrella Rautjärven rannassa kioski. Auttoisten Maatalolla on tilat noin 200 hengelle erilaisia tilaisuuksia varten. Alueelta löytyy yrittäjiä tai yrityksiä, jotka tarjoavat mm. taksi-, kaivinkone-, maansiirto-, kuljetus-, työhevos-, metsäkone-, rakennustyö-, sisustus-, parturi-kampaamo-, mökkivuokraus- sekä luonto- ja elämysmatkailupalveluja.
Perusselvityskartta LIITE 3.
Suunnittelualueelle vaikuttavat pääliikenneväylät ovat valtatiet 10, 12 ja 24 sekä kantatie 53. Auttoisten kylän halki kulkeva vuonna 1978 rakennettu kantatie 53 on etelän ja pohjoisen suuntaisen liikenteen alueellinen pääliikenneväylä. Valtatie 24 toimii seudullisena pääväylänä pohjoisen ja Lahden suunnasta, valtatie 12 Lahden ja Tampereen suunnasta sekä valtatie 10 Hämeenlinnan suunnasta.
Kantatien 53 lisäksi suunnittelualueella sijaitsevat tärkeimmät tieyhteydet ovat Tiehallinnon luokituksen mukaan yhdysteitä. Kantatien 53 rakentamisen jälkeen vanha päätie on jäänyt kylänraitiksi.
Suunnittelualue rajautuu Vähä Hankajärven pohjoispuolella kantatieltä 53 Vesijaon kylälle erkanevaan ja edelleen Luopioisten kirkonkylän suuntaan jatkuvaan yhdystiehen nro 3200. Hankajärvien eteläpuolelta kulkee suunnittelualueella yhdystie nro 14161 (Padankoskentie) Luopioisten kunnan Padankosken kylälle. Padankoskentieltä erkanee yhdystie nro 14158 (Porraskoskentie) Lammin Porraskoskelle. Kyläalueen lisäksi Porraskoskentie kulkee suunnittelualueella Nerosjärven itäpäässä ja suunnittelualue rajautuu siihen osalla Kauttisjärven pohjoisrantaa. Porraskoskentien ja Padankoskentien yhdistää Nerosjärven pohjoispuolella kulkeva yhdystie nro 14159, johon suunnittelualue rajautuu osalla Nerosjärven ranta-aluetta.
Yhdystiet muodostavat suunnittelualueen tieverkon rungon. Pienemmät yksityistiet täydentävät alueen maaliikenneverkon.
Perusselvityskartta LIITE 3.
Kyläalue
Kyläalueesta pääosa on maa- ja metsätalousaluetta. Peltojen osuus on n. 43 % ja metsäalueiden osuus n. 45 % kaavoitettavan kyläalueen pinta-alasta. Kun tarkastellaan kylärakenteen kannalta keskeisimpiä alueita peltojen osuus on vieläkin suurempi, jopa 70 % kokonaispinta-alasta.
Ranta-alueet
Suunnittelualueen ranta-alueiden pääasiallinen maankäyttömuoto on metsätalous. Osin Auttoisten kylärakenteeseen kuuluvat laajat viljelysalueet ulottuvat Kauttisjärven itärannalle sekä Jamoinjärven ja Rautjärven länsirannalle. Nerosjärven koillisrannalla sijaitseva laajahko viljelysalue ei ulotu rantaan saakka. Kokonaisuutena laajoja rantaan ulottuvia peltoalueita on suhteellisen vähän.
Auttoisten kylässä Jamoinjärven rannalla on kylän yhteinen uimaranta. Kylällä on lisäksi urheilukenttä ja ala-asteen yhteydessä jääkiekkokaukalo. Kyläalueella ei ole laajempialaisia virkistysalueiksi rakennettuja tai virkistysalueina hoidettuja alueita.
Ranta-alueilla virkistysarvo perustuu lähinnä itse vesistöihin, mutta ranta-alueet luonto- ja maisema-arvoineen tarjoavat myös erinomaisia mahdollisuuksia jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen ja retkeilyyn sekä myös hyötyliikuntaan marjastuksen ja sienestyksen merkeissä. Varsinaisesti rakennettua polkuverkostoa tai perustettuja virkistysalueita alueella ei ole. Hankajärven Pitkäniemeen on syntynyt Auttoisten kyläläisten käyttämiä ulkoilupolkuja.
Vesistöillä on jonkin verran alueen ihmisten käyttämiä nuotiopaikkoja sekä uimarantoja. Nämä ovat syntyneet aikojen kuluessa luontaisesti sopiviin ja usein maisemallisesti hienoihin paikkoihin, kuten kallioisiin saariin ja niemiin.
Läheinen Evon retkeily- ja virkistysalue tarjoaa alueen asukkaille ja lomalaisille erinomaisia ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia.
Suunnittelualueen järvistä Nerosjärvellä on vesistöyhteys Porraskosken kautta Kuohijärvelle ja edelleen Hauhon reitin vesistöihin. Pohjoisesta Vesijakojärvi laskee Nerosjärveen. Pohjoisen suuntaan Nerosjärveltä on siten vesistöyhteys aina Päijänteelle saakka. Nerosjärvi kuuluukin vesistöreittiin, joka on erityisesti melojien suosiossa.
Suunnittelualueen vedet laskevat lännen suuntaan kulkeutuen kaikista muista vesistöistä viimein Nerosjärveen. Lasku-uomilla ei kuitenkaan ole suurta merkitystä vesiliikenteen kannalta. Muilla vesistöillä vesiliikenne onkin paikallista vesistöjen virkistyskäyttöä.
Suunnittelualueen
vesialueet ovat osakaskuntiin kuuluvien tilojen yhteisomistuksessa.
Jamoinjärvi, Rautjärvi, Höyheninen, Hankajärvet, Kauttisjärvet ja
Mäkeintaustanjärvi kuuluvat Auttoisten osakaskunnan (ent. kalastuskunnan)
alueisiin ja Nerosjärvi Kuohi-Nerosjärven osakunnan alueisiin. Osakaskunnat
hoitavat järvien kalakantaa istutuksin. Kalaistutuksien lisäksi osakaskunnat
ovat pyrkineet elvyttämään kotimaista rapukantaa alueen vesistöissä. Myös
kalastuksen valvonta kuuluu osakaskunnan tehtäviin.
Ammattimaisesti elinkeinona kalastusta harjoittavia yrittäjiä suunnittelualueen vesistöillä ei ole. Kalastusta harjoitetaan virkistyskalastuksena kotitarvekäyttöön. Tärkeimpiä saaliskaloja ovat hauki, ahven, särki, muikku, siika ja lahna sekä Nerosjärvella myös kuha ja taimen. Erityisesti viime vuosina lisääntyneet muikku ja siikasaaliit näkyvät kalajuttujen määrässä.
Alueella toimii kolme metsästysseuraa; Matti Jaakkolan hirviseurue, Kauko Jallin hirviseurue ja Neroskulman erä ry. Metsästysseurat ovat vaikuttaneet suunnittelualueella riistaeläinten elinolosuhteisiin mm. rakentamalla erilaisia ruokintapaikkoja ja pesäpönttöjä. Toinen linnuston kannalta tärkeä toimintamuoto on pienpetojen, kuten minkkien pyynti- ja metsästys. Erityisesti järvien ranta-alueet tarjoavat riistan kannalta monimuotoisia ja reheviä elinympäristöjä ja niiden metsästyksellinen virkistysarvo on huomattava.
Kyläalue
Auttoisten kyläalueen pinnanmuodot ovat pienipiirteisen vaihtelevia. Korkeusvaihtelut ovat suurimmillaan kyläalueen halki kulkevan harjumuodostuman tuntumassa. Kylän länsiosassa, Aarnonkulman alueella on pari kilometriä pitkä kallioselänne. Harju- ja kallioselänteiden väliin jää laaja peltoalue, jonka keskellä virtaa Kylänjoki.
Ranta-alueet
Kauttisjärvi on keskiravinteinen korte-ruoko tyypin vesistö, johon Kylänjoki laskee. Kauttisjärven rehevöityminen on ollut suhteellisen vähäistä, vaikka Kylänjoen varsilla on runsaasti kuormitusta aiheuttavaa maankäyttöä, kuten viljelyksiä. Kauttisjärvi on rantaviivaltaan yhtenäinen ja järvellä on vain neljä pientä saarta, mikä tekee maisemallisesti Kauttisjärvestä varsin yhtenäisen alueen.
Nerosjärvi on keski-runsasravinteinen humusvesi. Padasjoen puoleiset ranta-alueet ovat rantaviivaltaan mutkikkaita ja sokkeloisia. Rannat ovat matalia ja karikkoisia. Vesikasvillisuus on yleisesti runsasta. Järven lokki- ja muu vesilinnusto on selvästi runsaampaa verrattuna muihin suunnittelualueen vesistöihin. Padasjoen puoleisen vesialue jakautuu rantaviivan rikkonaisuuden vuoksi useimpiin suppeisiin osiin. Järven maisemaltaan luonnonmukaiset rakentamattomat metsärannat sijaitsevat Lammin puolella. Padasjoen puoleisten rantojen luonnonmaisema on muuttunut voimakkaan rakentamisen myötä.
Monivalonjärven ranta-alueesta noin 0,5 km on Padasjoen kunnan puolella. Padasjoen puoleinen rannanosa muodostuu Nerosjärven ja Monivalonjärven välisestä kapeasta kannaksesta. Alueella on kaksi huomattavaa jyrkkäpiirteistä avokallioista mäkeä. Monivalonkallion itäpuolella sijaitsee yksi rakennettu lomarakennuspaikka.
Jamoinjärvi on kohtalaisen kirkasvetinen ja varsin karu järvi. Vesikasvillisuus on niukkaa ja koostuu karujen vesien lajistosta. Järven halki kulkee jyrkkäpiirteinen ja korkea pitkittäisharju. Harju jakaa järvimaiseman kahteen osaan. Jamoinjärven maisemat ovat Auttoisten kylän läheisyyden takia osaksi kulttuurivaikutteiset. Kylän puoleisella ranta-alueella on paljon asutusta ja peltoalueita. Rakennetuilla osilla puusto on lehtipuuvaltaista, kun taas järven itäosan rannat ovat havupuuvaltaisia.
Rautjärvi ja Mäkeintaustanjärvi ovat ruskeavetisiä korte-ruoko tyypin järviä. Rautjärven keskellä on seitsemän pientä saarta. Järven itäosassa on runsaasti rakentamattomia rantaosuuksia. Etelärannan metsät ovat varttuneita tuoreen kankaan kuusikoita. Kallioisilla osilla metsät muuttuvat kuivemmiksi ja mäntyvaltaisiksi. Ammajanvuoren vanhojen metsien suojelualueesta ulottuu yksi metsikkö Rautjärven itäpään rannalle. Rautjärven maisemaa luonnehtivat rakentamattomat metsärannat ja etelärannan rantakalliot. Auttoisten kylän läheisyydestä huolimatta maisemayhteyttä Rautjärven ja kylän välillä ei ole. Kantatieltä 53 katsottuna Rautjärven maisema aukeaa levähdysalueen kohdalta. Mäkeintaustanjärvi muodostaa oman suppean näkymäalueen, jota luonnehtivat havupuuvaltaiset rantametsät ja erityispiirteenä pohjoisrannan kallioinen ja kapea niemenkärki.
Höyheninen on karu rannoiltaan matala korte-ruoko tyypin humusvesi. Maisemaltaan Höyheninen jakautuu kahteen osaan Salmenniemen kapeikon toimiessa maiseman solmukohtana. Järvimaisemaa luonnehtivat havupuuvaltaiset metsärannat sekä tiheä ja värikäs loma-asutus.
Iso Hankajärvi on lievästi ruskeavetinen ja jyrkkärantainen harjunlievejärvi. Järven itärannan sivuitse ja osin järven halki kulkee jyrkkäpiirteinen pitkittäisharjujakso, joka jakaa järven kahdeksi erilliseksi osaksi eli Vähä ja Iso Hankajärveksi. Altaat ovat yhteydessä toisiinsa parikymmentä metriä leveän salmen kautta. Vähä Hankajärvi on kokonaan jyrkkien harjurinteiden rajaaman pienmaisema-alue. Myös Iso Hankajärven maisemaa luonnehtivat jyrkähköt ja paikoin korkeat harjunrinteet, mutta järven länsirannalla on myös loivapiirteisempiä rantaosuuksia.
Suunnittelualue on pääosin hyvin rakentamiseen sopivaa. Kyläalueella on joitakin pienialaisia rakentamiseen huonosti sopivia suo- ja turvemaisia alueita sekä kallioalueita. Kylän halki kulkeva harjujakso sopii osittain jyrkkäpiirteisyyden vuoksi huonosti rakentamiseen. Pienialaiset lahdenpohjukoiden matalat ja pehmeäpohjaiset rannat sekä pienialaiset suorannat ovat rakentamiseen kelvottomia. Muutamissa kohdin rannan jyrkkyys tekee rannasta rakentamiskelvottoman. Näilläkin alueilla rakentaminen on takamaastossa yleensä mahdollista.
Yleiskaava-alueen halki kulkevan pitkittäisharjun alueella sijaitsee II- ja III- luokan pohjavesialue. II- luokan pohjavesialuetta on Jamoinjärven eteläosan Alhonniemessä (Syrjäinmäen pohjavesialue) ja Auttoisten kylän pohjoispuolella Hankajärvien ympärillä (Vesijaon pohjavesialue) ulottuen aina Vesijaon kylälle saakka. III- luokan pohjavesialue (Auttoinen) sijaitsee Jamoinjärven pohjoisrannan harjualueella.
Ympäristötietokartta LIITE
4.
Auttoisten kylän seutua on ilmeisesti asutettu jo kauan ennen keskiaikaa. Kylä mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1464. Uuden ajan alussa kylässä oli peräti 14 taloa. Auttoisten kylällä on jäljellä runsaasti vanhaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa.
Auttoisten kylä ja kulttuurimaisema on esitetty Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö vuodelta 1993. Julkaisuun on koottu valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.
Auttoisten kyläalue on esitetty
valtakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena Ympäristöministeriön mietinnössä
66/1992 Arvokkaat maisema-alueet.
Valtakunnallisten selvitysten lisäksi Auttoisten kyläalueelta on olemassa alueellisia ja paikallisia selvitysaineistoja :
Päijät-Hämeen liiton julkaisu
(Lauri Putkonen) Päijät-Hämeen kulttuurihistorialliset kohteet vuodelta 1983.
Hämeen ympäristökeskuksen
julkaisema Auttoisten-Neroskulman Rakennuskulttuurin luettelointi 1997-1998.
Auttoisten-Neroskulman ja Vesijaon-Porasan kyläympäristöohjelma vuodelta 1999.
Auttoisten ja Vesijaon kylien Maiseman hoito- ja kehittämissuunnitelmaa
vuodelta 2000 (Auli Hirvonen, Paula Salomäki ja Padasjoen kunta).
Osana pilottikylähanketta on Auttoisten-Vesijaon kylien alueelle laadittu vuonna 2000 valmistunut rakennustapaohjeisto.
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja alueet
Seuraavassa on esitetty Hämeen ympäristökeskuksen julkaiseman Auttoisten-Neroskulman Rakennuskulttuurin luetteloinnin (1997-1998) mukaiset suunnittelualueella sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat aluekokonaisuudet ja kohteet:
1. Aarnonkulman asutusalue
Alue muodostuu tiiviisti rakennetusta tienvarsiasutuksesta. Vanhimmat talot ovat Aarnonkulman sahan työntekijöiden 1900- luvun alussa rakentamia.
2. Auttoisten hautausmaa
Auttoisten hautausmaa on Padasjoen ainoa kylähautausmaa. Hautausmaa on ollut käytössä vuodesta 1935 lähtien.
3. Auttoisten ryhmäkylä
Keskiajalta peräisin oleva kylä sijaitsee melko laajan viljelymaiseman keskellä vesistöjen ympäröivällä kannaksella. Auttoisten ryhmäkylä eli ns. isokylä on kylän vanhin osa. Kaikki kylän talot sijaitsivat alkuaan kylän yhteisellä tonttimaalla. Isoonkylään kuuluivat nykyisten talojen Pelto-Luukkalan, Hokan, Holstilan, Iittalan ja Yöttyrin lisäksi Heistola ja Kotka. Ryhmäkylän rakenne hajaantui tulipalojen aiheuttamien uudelleen rakentamisien myötä 1500- ja 1600- luvuilla.
Alueen perinteistä rakennuskantaa on pidetty kunnossa ja korjattu vanhaa kunnioittaen. Aarnontien varrella on vielä jäljellä osa vanhaa ryhmäkylää isoine pää- ja tuotantorakennuksineen. Myöhemmin rakennetut pienet asumukset ovat tiivistäneet ryhmäkylää luontevasti.
4. Hanaporin alue
Hanaporin aluetta kutsutaan ”Hanaporin kaupungiksi” tiiviin rakentamistyylinsä vuoksi. Se sijaitsee etelään avautuvalla jyrkällä rinteellä aivan Auttoisten kyläkeskuksen vieressä. Hanaporin erityispiirteenä on ruotusotamiehille Isojaon täydennysjaossa 1880- luvulla viuhkamaisesti jaetut tontit.
Luettelointiperusteessa Hanaporin mainitaan oleva historiallinen alue, jolle oli keskittynyt kylän käsityöläisosaamista.
5. Aho I, Aho II
Hyvin hoidettu rakennuskokonaisuus pienviljelijäkaudelta. Ahon tila itsenäistyi v.1924 Jallin torpasta pienviljelijätilaksi. Vanha asuinrakennus on vuodelta 1928. Toisen veljeksen samassa pihapiirissä sijaitseva asuinrakennus on rakennettu v. 1968.
6. Auttoisten ala-aste
Koulu on rakennettu v. 1937 ja sitä on laajennettu v. 1957. Nykyisellä tontilla oli vanha koulurakennus, joka huutokaupattiin v. 1937 pois siirrettäväksi. Koulu on tärkeä kyläläisten tapahtuma- ja kokoontumispaikka.
7. Auttoisten Maatalo
Talo rakennettiin vuonna 1912 raittiusseura Kipinän toimitaloksi. Nykyisin talon kunnossapidosta huolehtii Auttoisten-Neroskulman kyläyhdistys. Maatalo on historiallinen kyläläisten tapahtuma- ja kokoontumispaikka.
8. Auttoisten rukoushuone (Vapaakirkko)
Rukoushuone on rakennettu v. 1933. Rakennus on paikallisen väestön ja jäsenten talkoohoidossa. Tärkeä kokoontumispaikka kylässä.
9. Hokka
Tila sijaitsee aivan kylänraitin vieressä. Kantatila on kuulunut nykyisen isännän suvulle 1760- luvulta. Tila muodostaa muiden ympärillä olevien kantatilojen kanssa ns. isokylän. Vuonna 1926 rakennettu asuinrakennus on yksi koulutarkastaja Frans Jokelan suunnittelemista taloista kylässä. Tilan vanhimpia rakennuksia ovat 1660- luvulla rakennettu riihi ja 1700- luvun lopulla rakennettu lato.
10. Holstila
Tila on sukutila vuodesta 1539 ja se on yksi 12:sta kantatilasta, jotka sijaitsivat alkujaan kylän yhteisellä tonttimaalla ns. isokylässä. Asuinrakennus on rakennettu vuonna 1928. Pihapiirin vanhin rakennus on 1860 rakennettu vaate- ja yleisaitta.
11. Jaakkola
Tila on sukutila vuodesta 1700. Tila edustaa tyypillistä auttoislaista talonpoikaistaloa. Tilan päärakennus on rakennettu v. 1780 ja sitä on jatkettu saliosalla v. 1880. Peruskorjaus on tehty v. 1957. Pihapiirissä on toinen hirsinen ja mansardikattoinen asuintalo vuodelta 1928, kunnostettu v. 1957. Punamultaisen aittarakennuksen vanhin osa on 1700- luvulta ja navetta on rakennettu 1888. Tilan sisääntulotien varrella oleva jyväaitta on vuodelta 1904. Riihen alkuperäisosa on 1800- luvulta.
12. Jalli
Jalli on sukutila vuodesta 1700. Tila on sijainnut aiemmin ryhmäkylässä, mutta v. 1679 palon jälkeen siirtyi tiheältä tonttialueelta pois Jamoinjärven rannalle. Päärakennus on paritupatyyppinen, entinen kestikievari.
13. Kauttiala
Vanha päärakennus ja varasto on rakennettu v. 1935. Luettelointiperusteessa Kauttilan tilan todetaan olevan arvokas yksittäinen kohde rantamaisemassa.
14. Keinuhonka
Hankajärven rannalla sijaitseva yksittäinen arvokas rakennuskokonaisuus kylämaisemassa. Päärakennus rakennettu v. 1928, navetta v. 1928 ja riihi v. 1937.
15. Koivuranta
Koivuranta on Kotkan kantatilan torppa ja se itsenäistyi v. 1924. Tila sijaitsee Jamoinjärven rannalla. Vuonna 1923 rakennettu päärakennus on yksi neljästä Frans Jokelan suunnittelemasta talosta Auttoisilla. Pihapiirissä on hirsirunkoinen aittarakennus 1800- luvun lopulta (siirretty nykyiselle paikalleen 1920- luvulla), jyväaitta 1800- luvun lopulta ja riihi on rakennettu 1900- luvun alussa.
16. Kotkansiipi
Vanha sukutila, joka on erotettu Vanha-Kotkasta. Kuuluu kiinteästi ryhmätiiviiseen ryhmäkylään. Asuinrakennus rakennettu v. 1928 ja navetta 1920-1930- luvulla.
17. Kylä-Heistola
Entinen Heistolan perintötila, joka jaettiin 1798 kahteen osaan, Mäki- ja Kylä-Heistolaan. Ollut vuodesta 1539 sukutilana. Tilaan on yhdistetty 1890- luvulla Yötyrin perintötila. Nykyinen asuinrakennus ja navetta on rakennettu vuonna 1906. Luhtiaitan vanhin osa on vuodelta 1739.
18. Leikas
Tila on sukutila vuodesta 1696. Tilalla on jäljellä vanhaa rakennuskantaa alkuperäisasussaan mm. aitat vuosilta 1765 ja 1767. Jyväaitta ja riihi 1800- luvulta. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1967.
19. Luukko
Saha perustettiin tälle alueelle jo vuonna 1852. Nykyisin alueella toimii huonekalutehdas. Nykyisin toimistorakennuksena toimiva entinen asuinrakennus/konttori on rakennettu 1900- luvun alussa. Tehdasrakennus on –rakennettu 1920- luvulla, viimeisin laajennus 1980- luvulla. Tehtaan ja Auttoisten ryhmäkylän välille on rakentunut Aarnon Puun työntekijöiden asutusta 1940- luvun lopulta aina 1990- luvulle asti. Eteläpuolella on vanhempaa rakennuskulttuuria 1700- 1800- luvuilta.
20. Mäki-Heistola
Päärakennus on tyypillinen auttoislainen talonpoikaistalo. Vanha postitoimi- ja kauppapaikka. Tila on ollut sukutila vuodesta 1719. Päärakennus on rakennettu vuonna 1870 ja peruskorjattu 1942. Yksi päärakennuksen seitsemästä huoneesta toimi 24,5 vuotta postina. Tontin kulmauksessa, lähellä Hanaporinkatua sijaitsevassa hirsisessä rakennuksessa on ollut sekatavarakauppa vuosina 1895-1905.
21. Nuori-Kotka
Tila on ollut vuodesta 1543 Kotkan suvulla ja se on erotettu Vanha-Kotkasta. Tila sijaitsee keskeisellä paikalla Auttoisten ryhmäkylässä. Asuinrakennuksen rakentamisajankohta on 1700- luvun loppu. Navetan rakentamisvuosi on 1902. Talonpoikaiskulttuurisäätiö on kiinnittänyt kilven päärakennuksen seinään tunnustukseksi esi-isäin kauniin rakennustavan säilyttämisestä.
22. Pelto-Luukkala
Pelto-Luukkola on yhtenäinen ja historiallinen rakennuskokonaisuus kylän keskeisellä paikalla. Nykyisin vapaa-ajan asuntona oleva asuinrakennus on rakennettu kolmessa vaiheessa 1820, 1873 ja 1900- luvun alussa. Navetta on rakennettu v. 1910, varastoaitta ja ruoka-aitta v. 1880, heinälato/kalustovaja 1800-1900- lukujen vaihteessa, jyväaitta v. 1860 ja riihi v. 1890.
23. Peltola
Tila on vanha Yöttyrin torppa, joka itsenäistyi v. 1925. Tila edustaa vanhempaa jäljellä olevaa asutusta ns. Aarnonkulman asutusalueella. Asuinrakennus on rakennettu 1800-1900- lukujen vaihteessa. Vuonna 1925 rakennettu savinavetta on harvinainen Auttoisten kylällä. Riihi on 1800- luvun lopulta.
24. Rouvila
Tila on aiemmin sijainnut Auttoisten ryhmäkylässä, Vanha-kotkan ja Kylä-Heistolan välissä. Nykyään talouskeskus sijaitsee peltojen ympäröimällä pienellä mäellä, lähellä Jamoinjärveä. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu v. 1938 ja aittarakennus 1800- 1900- lukujen vaihteessa.
25. Vanha-Kotka
Tila kuuluu keskeisesti tiiviiseen ryhmäkylään. Tila on vanha kantatila, josta on lohkottu kolme tilaa. Hirsinen päärakennus on vuodelta 1936 ja navetta vuodelta 1933.
Kulttuurihistorialliset arvokkaat kohteet on
esitetty LIITEKARTALLA 5.
Suunnittelualueella sijaitsee Hämeen ympäristökeskuksen julkaisun Päijät-Hämeen perinnemaisemat (Antti Hovi) mukaan yksi perinnemaisema-alue, Jallin koivikko. Alueen arvo perustuu siihen, että alueella kasvaa Padasjoen erikoisuutta, erittäin harvinaista idänverijuurta.
Ympäristötietokartta LIITE 4.
Suunnittelualueella ei ole perustettuja suojelualueita.
Ammajanvuoren alue luuluu valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueen yksi osa ulottuu Rautjärven ranta-alueelle.
Jamoinjärven etelärannalla sijaitseva Alhonniemi on merkitty seutukaavassa suojelukohdemerkinnällä Sg, jolla osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta merkittäviä geologisia muodostumia.
Auttoisten kylällä Aarnonkulmassa on kaksi luonnonmuistomerkkinä rauhoitettua puuta ja kylän lounaispuolisen harjun laella sijaitsee luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu mänty.
Ympäristötietokartta
LIITE 4.
Ammajanvuoren vanhojen metsien suojeluohjelman alue ja Auttoisten kylän idänverijuuren esiintymisalue ovat mukana Natura 2000- ehdotuksessa. Alueet toteutetaan luonnonsuojelulailla ja vesialueilla vesilailla.
Ympäristötietokartta LIITE 4.
Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueelta on tehty useita irtolöytöjä. Päijät-Hämeen maakuntamuseo ja Padasjoen kunta ovat sopineet arkeologisen perusinventoinnin tekemisestä yleiskaavoitusta varten keväällä 2002.
Suunnittelualueelle on laadittu erillinen luonto- ja maisemaselvitys kesän 2001 aikana. Selvityksen on tehnyt biologi, FK Teppo Häyhä. Luonto- ja maisemaselvityksen avulla on tuotettu ja koottu tietoa alueen luonnonympäristöstä sekä maisema-arvoista.
Luonto- ja maisemaselvitys erillisenä liitteenä. Luontoinventoinnin arvokkaat ja huomionarvoiset kohteet on esitetty yhteenvetona LIITEKARTALLA 6.
KYLÄALUE
Oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta, yksittäisiä poikkeamis- ja rakennuslupia ja muuta rakentamista ja maankäyttöä siten, että kylärakenne muodostuu tarkoituksenmukaiseksi ja eri maankäyttömuotojen edullinen toisiinsa kytkeytyminen tulee turvatuksi.
Osayleiskaavan perusteella laaditaan tarpeen mukaan tarkempia suunnitelmia maankäytön järjestämiseksi pienempi alue kerrallaan.
Suunnitelma antaa puitteet Auttoisten kyläalueen kehitykselle aina vuoteen 2014 saakka.
RANTA-ALUE
Oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan perusteella Padasjoen kunta voi myöntää rakennusluvat tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. Osayleiskaava ohjaa ranta-asemakaavoitusta, yksittäisiä poikkeamislupia ja muuta maankäyttöä.
Tavoitteena on, että poikkeamislupien ja ranta-asemakaavojen laatimisen tarve vähenee merkittävästi osayleiskaavan valmistumisen jälkeen.
Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja yleiset tarpeet on jo huomioitu yleiskaavassa, joten näitä seikkoja ei tarvitse erikseen joka hankkeen yhteydessä selvittää.
KYLÄALUE
Suunnittelutyön tavoitteena on osoittaa Auttoisten kyläalueelle eri toimintojen tarvitsemat alueet ja luoda edellytykset kylän tarkoituksenmukaiselle, taloudelliselle ja joustavalle kehittämiselle.
Asuinrakentamisen, palveluiden ja teollisuuden osalta tavoitteena on tiivistää kylärakennetta vanhan rakenteen yhteyteen. Yleiskaavalla pyritään etsimään pienialaisia uusia asuinrakentamisalueita. Pääasiassa asuinrakentamisen laajenemisalueet pyritään osoittamaan vanhojen rakentamisalueiden yhteyteen maanomistajien suostumuksella. Tavoitteena on estää nykyisen kylärakenteen liiallinen hajoaminen. Teolliselle ja muulle yritystoiminnalle varataan myös riittävästi tilaa.
Uusien rakentamisalueiden suunnittelussa ja sijoittelussa tulee huomioida kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma. Yleiskaavan uusien rakentamisalueiden toteutuessa keskitetyn vesihuollon järjestäminen Auttoisten kylälle tulee taloudellisesti kannattavammaksi.
Suunnittelussa pyritään kunnioittamaan ja korostamaan kyläalueen kulttuurisia ja historiallisia arvoja. Myös luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaat kohteet pyritään huomioidaan siten, että erityisarvot säilyvät ja arvokkaat kohteet ovat osaltaan parantamassa kylämaisemaa ja koko suunnittelualueen viihtyisyyttä.
RANTA-ALUE
Loma-asuntohankkeen käsittely on usein hankalaa ja aikaa vievää niin rakentamista suunnittelevalle kuin viranomaistahoillekin. Rakennuspaikan ostamiseen liittyy aina riski. Edessä ovat kysymykset rakennusluvan saamisesta, poikkeamisluvan hakemisesta tai ranta-asemakaavan laatimisesta.
Julkisella taholla on omat odotukset rantojen käytön suunnittelulle. Julkista tahoa kiinnostavat vapaan rannan osuudet, uimapaikat ja venevalkamat, maatalouden, kalastuksen ja pysyvän asutuksen tarpeet sekä niiden
yhteensovittaminen.
Rantojen suunnittelun eräs keskeisin teema on pyrkimys maanomistajien tasapuoliseen kohteluun rakennusoikeutta jaettaessa. Kun yleissuunnitelmaa rantojen käytöstä ei ole ollut, maanomistajat ovat usein pyrkineet mahdollisimman nopeasti käyttämään kaiken mahdollisen rakennusoikeuden, jottei naapuri "veisi" rakennusoikeutta. Rantayleiskaavalla saadaan rantarakentamiseen selvät pelisäännöt, jolloin kilpailun tarve poistuu. Rantoja voidaan rakentaa suunnitellusti ja tarpeen mukaan.
Lyhyesti ranta-alueella yleiskaavan päätehtävät voidaan kiteyttää seuraavasti:
Rantayleiskaava sovittaa yhteen ranta-alueisiin
kohdistuvat intressit, helpottaa rakentamista koskevaa päätöksentekoa,
huolehtii maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta ja myös varmistaa sen,
etteivät yleiset tarpeet unohdu.
Luonnonympäristöltään ja maisemaltaan arvokkaat ranta-alueet pyritään säilyttämään rakentamisen ulkopuolella, mikäli se on maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja yleiskaavan kohtuullisuuden mukaan mahdollista.
Yleiset tarpeet liittyvät lähinnä erilaiseen virkistyskäyttöön. Tässä yhteydessä on huomioitava mm. vapaan rannan osuudet, liikkuvan virkistyksen alueet, luonnonsuojelu, kalastuksen sekä maa- ja metsätalouden tarpeet. Yleisten tarpeiden osalta tavoitteet tulevat täsmentymään edelleen siinä vaiheessa, kun yleiskaavatyössä aletaan selvittämään toimintojen
aluetarpeita.
Vapaan rannan osuus
Ranta-alueen osalta pyritään säilyttämään tarpeellinen määrä vapaita ranta-alueita yleiseen käyttöön. Rakentamisen ulkopuoliset alueet osoitetaan pääosin nykyisen maankäytön mukaisesti tavanomaisena maa- ja metsätalousalueena.
Vapaan rannan sijoittelussa pyritään siihen, että maisemallisesti arat kohteet jäävät rakentamatta. Tällaisia kohteita ovat mm. suojattomat niemi- ja salmialueet sekä ranta-alueille ulottuvat pellot. Tässä on huomattava kuitenkin se yleiskaavan pääperiaate, että olemassa oleva rakennuspaikka huomioidaan ja vahvistetaan kaavassa. Rakennettuja rakennuspaikkoja ei poisteta.
Muita vapaan rannan sijoittelussa huomioitavia asioita ovat mm. kasvuston kulutuskestävyys, maaperän rakennuskelpoisuus, kalastus, linnuston pesimäalueet, rannan laatu.
Liikkuvan virkistyksen alueet
Toimintojen sijoittelun yhteydessä pyritään mahdollisuuksien mukaan varaamaan kohteita myös liikkuvan virkistyksen, mm. veneilyn ja päiväretkeilyn käyttöön. Sopivia kohteita on inventoitu perusselvitysvaiheessa. Näiden alueiden kohdalla tutkitaan mm. mahdollisuudet siirtää rakennusoikeutta maanomistajan muille ranta-alueille.
Maanomistajien tasapuolista kohtelua voidaan ehkä pitää suunnittelutyön tärkeimpänä tavoitteena. Maanomistajien luottamus saavutetaan vain selkeillä suunnitteluperiaatteilla ja niiden tasapuolisella noudattamisella. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoitteen saavuttaminen edesauttaa myös suunnittelutyölle asetettujen muiden tavoitteiden saavuttamista.
Tavoitteen saavuttamiseksi on kaikille alueen maanomistajille annettu mahdollisuus esittää henkilökohtaisesti näkemyksiä omia alueita ja koko suunnittelualuetta koskevista tavoitteista. Näin kaikki maanomistajat ovat halutessaan voineet osallistua suunnittelutyöhön heti yleiskaavatyön alkuvaiheessa. Yhtenäisillä suunnitteluperiaatteilla pyritään siihen, että arvoiltaan ja olosuhteiltaan samankaltaisilla alueilla maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu.
KYLÄALUE
Luonto- ja maisema-arvot tulee huomioida maankäytön suunnittelussa. Erityisesti tulee huomioida Auttoisten kyläalueen arvokkaaseen kulttuuriympäristöön liittyvät erityisarvot. Uusi rakentaminen tulee pyrkiä osoittamaan luonnonympäristön ja maiseman kannalta arvokkaiden alueiden ulkopuolelle. Myös kulttuuriympäristön kannalta keskeisten viljelysalueiden säilyttäminen nykyisen maankäytön mukaisesti avoimina maatalousalueina on tavoiteltavaa.
Tavoitteena ei ole käyttää ehdotonta suojelua, vaan yrittää sovittaa tärkeät arvot maankäyttöön ja saada säilymään arvokkaat alueet nykyisenlaisina.
RANTA-ALUEET
Luonnonympäristöltään ja maisemaltaan arvokkaat rantaosuudet pyritään jättämään rakentamisesta vapaiksi. Laaja-alaisilla arvokkailla rannanosuuksilla voidaan käyttää perusmitoitusta alhaisempaa mitoitusarvoa. Suppea-alaisten luontokohteiden arvot voidaan turvata siirtämällä rakennusoikeutta arvokkailta ranta-alueilta mahdollisuuksien mukaan maanomistajan muille rannoille.
Auttoisten kyläaluetta halkovan kantatien vaikutus on huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Liikenteellisesti suurempien uusien rakentamisalueiden sijoittelussa kantatien länsipuolella olevat alueet ovat etusijalla.
Yleiskaavan tavoitteena on osoittaa uudet rakentamisalueet olemassa olevan kylärakenteen yhteyteen. Tämän vuoksi kokonaan uusien tieyhteyksien osoittamiseen ei ole suuria ennakkotarpeita. Vanhojen tieyhteyksien hyödyntäminen on myös kulttuuriympäristön säilymisen kannalta edullista.
Mahdollisuuksien mukaan yleiskaava-alueen liikennejärjestelyt pyritään hoitamaan olemassa olevien toimivien tieyhteyksien kautta.
Kevyen liikenteen turvallisuuden parantaminen tulee huomioida yleiskaavasuunnittelussa. Auttoisten kylän nykyisestä rakenteesta johtuen tavoitteeksi asetetaan kantatien suuntaisen kevyenliikenteen väylän varausmahdollisuuden tutkiminen ja osoittaminen yleiskaavassa.
Liikennemelun vaikutuksia yleiskaavan aluevarauksiin on käsitelty kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelussa. Uusien rakentamisalueiden painottuessa vanhojen rakentamisalueiden yhteyteen liikennemelun ei todettu muodostuvan ongelmaksi.
KYLÄALUE
Auttoisten kyläalueen elinvoimaisena säilymisen tukeminen yleiskaavoituksen keinoin on yksi suunnittelun tärkeä tavoite. Osayleiskaavalla pyritään löytämään lisärakentamismahdollisuuksia pääasiassa olemassa olevaan kylärakenteeseen tukeutuvan lisärakentamisen kautta. Tavoitteena on löytää muutamia pienialaisia asuinrakentamisalueita. Uusien rakentamisalueiden osoittaminen tulee tehdä maanomistajan suostumuksella. Yleiskaavan tavoitteena on ohjata uudisrakentamista siten, että kylärakenne eheytyy ja tiivistyy.
Rakentamisalueet osoitetaan pääasiassa asuinpientalojen alueina sekä maatilojen talouskeskusten alueina.
RANTA-ALUE
Tavanomainen loma-asuminen suunnitellaan ensisijaisesti omarantaisina rakennuspaikkoina. Maanomistajien toivomuksesta loma-asutusta voidaan ohjata takamaastoon yhteisrantaisina rakennuspaikkoina. Rakennusoikeus voidaan myös siirtää takamaastoon, jos siirtäminen on välttämätöntä alueen luonto- ja maisema-arvojen turvaamiseksi. Rakennusoikeuden käyttämistä yhteisrantaisena voidaan tukea seuraavien rakennusoikeutta lisäävien kertoimien mukaisesti:
rakennuspaikan etäisyys kerroin
rannasta
yli 100 metriä 1.5 - 2.0
Loma-asutus on pyrittävä sijoittamaan mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien rakennusten kanssa ryhmiin, jolloin rakentamisesta vapaata rantaviivaa jää riittävästi. Mahdollinen saarien rakennusoikeus tulee mahdollisuuksien mukaan siirtää maanomistajan mantereella sijaitseville ranta-alueille.
Yleiskaavalla voidaan osoittaa uusia ympärivuotisen asumisen rakennuspaikkoja tai muuttaa rakennuspaikan käyttötarkoitus asuinrakentamiskäyttöön erityisesti Auttoisten kylärakenteeseen liittyvillä kylän läheisillä ranta-alueilla. Pysyvien asuinrakennuspaikkojen osoittaminen on harkittava tapauskohtaisesti. Rakennuspaikan olosuhteisiin ja sopivuuteen (esim. jätevesien käsittelymahdollisuus) tulee kiinnittää erityistä huomiota. Pysyvien asuinrakennuspaikkojen edellytetään sijaitsevan rantavyöhykkeellä loma-asuntoa kauempana rannasta. Pysyvää asutusta ei tule ohjata saariin eikä tieyhteyksien kannalta epäedullisiin rannanosiin.
Rakennusoikeutta laskettaessa pysyvän asuinrakennuksen ja lomarakennuksen katsotaan olevan samanarvoisia vastaavanlaisella rakennuspaikalla.
Toimivien maatilojen talouskeskusten alueiden kehitysmahdollisuudet pyritään huomioimaan yleiskaavoituksen keinoin.
Tavoitteena on tukea yleiskaavalla alueen nykyisten teollisuus- ja palvelualueiden toimintaa ja kehittämistä. Tarvetta kokonaan uusien teollisuus- tai palvelualueiden aluevarauksien osoittamiselle yleiskaavassa ei ole ilmennyt.
Yleiskaavan tavoitteena on tukea alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Ranta-alueella yleiskaavassa voidaan osoittaa tavanomaista rantarakentamista tehokkaamman rakentamisen matkailupalvelujen alueita. Esim. lomakylätyyppisten ratkaisujen tai maatilamatkailu hankkeiden tukeminen rantayleiskaavalla on nähtävä vaihtoehtona perinteiselle rantarakentamiselle.
Mahdollisten kokonaan uusien matkailupalveluhankkeiden toteuttamiseen ranta-alueella osayleiskaavan ohjausvaikutus ei ole tarkkuudeltaan riittävä. Tällaisten alueiden toteuttamiseen tarvitaan yksityiskohtaisempi ranta-asemakaava.
KYLÄALUE
Virkistäytyminen alueella tapahtuu pääasiassa jokamiehenoikeuden perusteella. Kyläalueen laajoista viljelysalueista johtuen alueelle on vaikea osoittaa laajoja virkistysaluevarauksia. Virkistysaluevarauksien osalta yleiskaavalla pyritään osoittamaan ja tarvittaessa laajentamaan kylän nykyisiä virkistysalueita.
RANTA-ALUEET
Virkistäytyminen alueella tapahtuu pääasiassa jokamiehenoikeuden perusteella. Tavoitteena on jättää riittävästi rakentamisesta vapaan rannan osuuksia, jolloin säilyy jokamiehenoikeudella tapahtuva rantautumismahdollisuus. Alueen melontareitit tulee huomioida jättämällä reittien varteen levähdys- ja rantautumismahdollisuuksia.
Suunnittelualueelle osoitetaan tarvittaessa uimaranta- ja retkeilyalueita sekä venevalkama-alueita yleiseen käyttöön. Virkistysalueet osoitetaan ensisijaisesti yhteisille alueille. Uusi rakentaminen tulee sijoittaa siten, että luontaisesti syntyneiden vanhojen uimaranta- ja venevalkama-alueiden käyttömahdollisuudet säilyvät.
KYLÄALUE JA RANTA-ALUEET
Alueelta mahdollisesti löytyvät kiinteät muinaisjäännökset tulee huomioida rakentamisen sijoittamisessa ja alueet on osoitettava kaavakartalla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sekä rakennuskantaan pyritään kiinnittämään kaavaratkaisuissa erityistä huomiota aluevarausvaiheessa sekä kaavamääräysteknisesti.
Alueen luontoarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä mahdollisilla kaavamääräyksillä. Olemassa olevat suojeluohjelmien alueet osoitetaan kaavassa tarvittaessa suojelualuevarauksella. Uusia suojelualueita ei yleiskaavalla osoiteta.
KYLÄALUE
Alueen pääasiallisena maankäyttömuotona yleiskaavassa tulee säilymään maa- ja metsätalous. Laajojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden peltoalueiden maankäytön säilyttäminen pääosiltaan nykyisenlaisena on yksi yleiskaavoituksen tavoitteista.
RANTA-ALUEET
Rakentaminen ohjataan maa- ja metsätalousalueilta maanomistajakohtaisesti rakentamisalueille. Mahdollisimman laajoilla yhtenäisillä maa- ja metsätalouskäytössä säilyvillä ranta-alueilla on suuri merkitys jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen vesistöjen ranta-alueilla sekä rantautumispaikkoina vesilläliikkujille.
Rakentamisesta vapaiden rannanosien merkitys on huomattava mm. vesilinnuston ja ranta-alueiden eliöstön kannalta.
Rakentamisesta vapaiden maa- ja metsätalousalueiden määrä vaihtelee huomattavasti suunnittelualueen vesistöjen eri osissa, joten vapaiden ranta-alueiden kokonaismäärälle on vaikea määrittää yksityiskohtaista tavoitetta. Rakentamisesta nykyisin vapailla rannanosilla tavoitteena voidaan pitää vähintään 50 prosentin vapaanrannan osuutta.
Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus määritellään kantatilaperiaatteella. Ranta-alueiden osayleiskaavassa kantatila on rakennuslain rantakaavasäädösten voimaantulon 19.6.1969 mukainen tila.
Periaatteen mukaan kantatilan jäljellä oleva rakennusoikeus määritetään siten, että 19.6.1969 jälkeen erotetut tai rakennetut rakennuspaikat, rakennuspaikaksi myydyt määräalat ja voimassa olevat rakennus- ja poikkeusluvat katsotaan kantatilan tai siitä erotettujen tilojen käyttämäksi rakennus-
oikeudeksi.
Rakennuspaikaksi erotetun kiinteistörekisteriin merkityn rakennusjärjestyksen määräykset täyttävän rakennetun tai rakentamattoman kiinteistön rakennusoikeus on vähintään yksi (1) rakennuspaikka mikäli kantatilalla on rakennusoikeutta jäljellä.
Mikäli kantatila on ylittänyt mitoituksen mukaisen rakennusoikeutensa ei kantatilalle (=tila, joka on rakennusoikeudet myynyt) osoiteta rakennusoikeutta.
Mikään
kantatila ei voi käyttää naapurikantatilan rakennusoikeutta. Mikäli jokin
kantatila on ylittänyt rakennusoikeutensa ja rakentanut "villin lännen"
malliin, naapurina olevan kantatilan rakennusoikeus ei siitä vähene.
Mikäli kantatilaperiaatteen noudattaminen tai muu erityinen syy johtaa
kantatilan tai siitä erotettujen tilojen osalta kohtuuttomaan lopputulokseen
voidaan erillisen tapauskohtaisen kohtuullisuusharkinnan perusteella osoittaa
kyseiselle tilalle yksi loma-asunnon rakennuspaikka. Edellä mainittua
kohtuullisuusharkintaa voitaisiin soveltaa esim. jos tilalla on suuri pinta-ala
mutta rantaviivaa niin vähän, että rakennusoikeutta ei tulisi lainkaan.
Rakennusoikeuden määrittämisessä on lähtökohtana tilan rantaviivan pituus. Käytetyssä mitoitustavassa rantaviivan pituutena käytetään ns. muunnettua rantaviivan pituutta, josta on oikaistu pienet mutkat ja otettu huomioon kapeiden niemien ja lahtien vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus.
Muunnettu rantaviiva saadaan seuraavasti:
1. Pienet mutkat oikaistaan.
2. Kun niemen tai saaren leveys on alle 50 metriä, rantaviivaan huomioidaan vain niemen ”kantaosa” .
3. Kun niemen tai saaren leveys on 50-100 metriä, oikaistun rantaviivan pituudesta huomioidaan 60 %.
4. Kun niemen tai saaren leveys on 100-150 metriä, oikaistun rantaviivan pituudesta huomioidaan 80 %.
5. Alle 100 metriä leveän vesistön osalla (lahti tai salmi sekä jokien varret)
oikaistun rantaviivan pituudesta huomioidaan 60 %.
5. Kun vesistön leveys on 100-150 metriä, oikaistun rantaviivan pituudesta huomioidaan 80 %.
Jos rantaviivaan kohdistuu useita läheisyystekijöistä aiheutuvia muuntokertoimia, huomioidaan mitoituksessa pienin kerroin.
Läheisyystekijöiden vaikutuksesta muunnettua oikaistua rantaviivan pituutta lyhennetään 20 %:lla seuraavissa tilanteissa:
- rantaan ulottuvilla laajoilla peltoalueilla
- laajoilla ja matalilla ruovikkoalueilla, jotka edellyttäisivät ruoppausta vesistöyhteyden saavuttamiseksi
- tulvaherkillä alavilla ranta-alueilla
Täysin rakennuskelvottomia ranta-alueita, lyhyitä rantaviivan osia (50-100m) lukuun ottamatta ei lueta mukaan mitoitettavaan rantaviivaan.
Suunnittelualueella ei ole vahvistettuja, hyväksyttyjä tai vireillä olevia ranta-asemakaavoja.
Samalle maanomistajalle kuuluvia kiinteistöjä tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tällöin rakennusoikeutta voidaan tarpeen mukaan siirtää tilalta toiselle, jos esim. luonto- ja maisema-arvojen huomioiminen tai muu tavoitteiden mukainen maankäyttöratkaisu sitä edellyttää.
Yleiskaavassa huomioidaan rakennetut rakennuspaikat, eli vaikka vanha rakennuspaikka olisi esim. jollain tavoin kaavan pääperiaatteiden vastainen, rakennuspaikka merkitään kaavaan ja huomioidaan tilan mitoituksessa. Yleiskaava ei siis estä vanhojen rakennusten peruskorjausta tai uusimista. Rakennusoikeus määräytyy olemassa olevien rakennusten lukumäärän ja rakennusten kerrosalan mukaisesti mikäli yleiskaavalla määritelty rakennusoikeus olisi vallitsevaa tilannetta pienempi.
Mikäli rakentamaton tila/alue ei täytä rakennusjärjestyksessä edellytettyä rantaviivan tai pinta-alan minimivaatimuksia, niin sitä ei osoiteta osayleiskaavassa rakennuspaikaksi.
Rantayleiskaavalla
määritetään loma-asuntojen ja pysyvän asutuksen määrä ja sijoittuminen.
Rakennusoikeus määritetään ja osoitetaan maanomistajakohtaisesti. Mitoituksessa
tarkastellaan 200-300 m:n syvyistä ranta-aluetta. Maisema-arvojen, luonto- ja
maasto-olosuhteiden tai kiinteistöjaotuksen perusteella voidaan tarkastelu
ulottaa tarvittaessa myös tausta-alueelle.
Rantojen suunnittelun tärkeimpiä tehtäviä on loma-asutuksen määrän mitoittaminen. Rantayleiskaavan mitoituslaskelma osoittaa suhteellisen mitoitusarvon osa-alueittain (loma-asuntoa rantaviivan kilometrille).
Mitoituksessa lähdettiin siitä, että loma-asutus ei saisi aiheuttaa vesistölle tai maaympäristölle oleellisia haittoja. Näin lähdettiin tutkimaan, mikä on sellainen laskennallinen arvo, jossa jäte- huolto, viemäröinti ja vedenhankinta voidaan hoitaa rakennuspaikkakohtaisesti pohja- ja pintavesialueita
likaamatta ja naapureita häiritsemättä.
Mitoitukseen vaikuttavia tekijöitä ovat eri intressiryhmien tavoitteiden ja näkemysten lisäksi vesialueen ominaisuuksiin liittyvät tekijät mm. :
- Etäisyys-, väestöpohja-, kysyntä- ja tarjontatekijät sekä mahdolliset erityisarvot.
- Loma-asukkaiden virkistykseen vaikuttavat tekijät
- vesistön koko, syvyys
- luonnonolosuhteet
- kalastusmahdollisuudet
- veneilymahdollisuudet, rantautumismahdollisuudet,
yhteydet muihin vesistöihin
- viihtyvyys
ranta-alueiden sopivuus virkistyskäyttöön
maaston muodot, tilustyyppi
- uintimahdollisuus
rannan laatu, veden laatu
- saavutettavuus
etäisyys kuntakeskuksesta ja maakuntakeskuksista ja tiestöstä
- Maaympäristön olosuhteista huomioidaan
- Peitteisyys ja kasvillisuuden kulutuskestävyys
- Sijainti, vastarannan läheisyys
- Maaperän laatu, rakennettavuus
- Luonnonympäristön ja maiseman arvot, kulttuuriympäristön arvot
- Ranta-alueet ovat rantarakentamiseen pääosin hyvin soveltuvia
- Vesiliikenneyhteydet muihin vesistöihin Nerosjärveä lukuun ottamatta huonot
- Nerosjärvi kuuluu melojien suosimaan vesireittiin
- Auttoisten kylän kulttuurihistoriallisesti arvokas alue
- Ranta-alueet paikoin tiheästi rakentuneita, mutta alueella on myös laajoja yhtenäisiä rakentamisesta vapaita ranta-alueita
- Vesistöillä ja ranta-alueilla hyvä virkistyskäyttöarvo
- Arvokkaat luontokohteet varsin suppea-alaisia
- Etäisyys ja kulkuyhteydet Padasjoen kuntakeskukseen ja maakuntakeskuksiin edullisia
Mitoitustarkastelua tehtäessä on tarkasteltu erilaisia mitoitusvaihtoehtoja ja arvioitu niiden vaikutuksia rakennuspaikkojen lukumäärän ja ympäristövaikutusten kannalta. Suunnittelualueen eri osiin on laadittu yleispiirteisiä esitystavaltaan kaavallisia mitoitusmalleja havainnollistamaan mitoituksen vaikutusta rakennuspaikkojen lukumäärään ja sijoittelumahdollisuuksiin. Mitoitusmalleissa on pyritty huomioimaan maanomistajien esittämiä toiveita, luonto- ja maisemaselvityksen tuottamaa informaatiota sekä rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteita.
Suunnittelualue on jaettu maisemankuvaltaan ja luonnonsuhteiltaan yhtenäisiin osa-alueisiin. Lähtökohtaisesti osa-alue muodostuu saman vesistön ranta-alueista. Suunnittelualueen vesistöt ovat pieniä tai korkeintaan keskisuuria. Ranta-alueiden perusominaisuuksien on katsottu olevan samanarvoiset pienehköillä vesistöillä. Erityisesti maanomistajien tasapuolisen kohtelun tavoitteen saavuttamiseksi mitoitusvyöhykkeet on pyritty rajaamaan noudattaen vesistörajoja.
Suunnittelualueen vesistöjen ranta-alueita voidaan kokonaisuutena pitää lomarakentamiseen hyvin soveltuvina. Rannat ovat pääosin hyvin rakennuskelpoisia ja alue sopii virkistyskäyttöarvojensa takia hyvin
lomarakentamiseen. Myös edullinen yleissijainti Padasjoen kirkonkylään ja maakuntakeskuksiin nähden tuovat ranta-alueille lisäarvoa. Auttoisten kylän läheisyys ja kylän elinvoimaisuuden tukeminen rantarakentamisella tulee myös huomioida ranta-alueiden mitoitusta mietittäessä. Kylän läheiset rannat ovat jo tällä hetkellä erityisesti Jamoinjärvellä tehokkaasti rakentuneita.
Alueella sijaitsevista erityisistä luonnonarvoista useimmat ovat varsin pienialaisia ja suurin osa niistä pystytään huomioimaan rakennusoikeuden siirroilla. Laaja-alaisempien luonnon- tai maisemaolosuhteiltaan arvokkaiden alueiden arvojen turvaamiseksi nämä ranta-alueet tulee mitoittaa tavanomaisia rantoja alhaisemmalla mitoitusarvolla.
Osayleiskaavan mitoitustasoa harkittaessa tulee huomioida erityisesti Vesijaon- Salmentaustanjärvien rantaosayleiskaava, joka on rakennuspaikkojen lukumäärän osalta lainvoimainen. Vesijaon- ja Salmentaustanjärvien osayleiskaavassa on käytetty perusmitoitusnormina 7 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km. Kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla sekä ranta-alueen ominaisuuksien perusteella keskimääräistä huonommin lomarakentamiseen soveltuvilla alueilla mitoitusarvona on käytetty 5 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km. Alueilla, missä on erityisiä luontoarvoja käytetään mitoitusarvona 4 loma-asuntoa / ranta-km. Nerosjärvellä on huomioitu Lammin puoleisen rantayleiskaavan mitoitustaso ja mitoitustapa.
Nyt kaavoitettavat vesistöt ovat Vesijakojärveä pienempiä ja keskenäänkin kooltaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia. Yhtä yleisesti käytettävää perusmitoitusnormia on vaikea määrittää ominaisuuksiltaan erityyppisille vesitöille. Jokaiselle vesistölle määritetään ominaisuuksien perusteella mitoitusarvo ja luonnonympäristön- sekä maiseman kannalta arvokkaimmilla alueilla alhaisemman mitoitusarvon käyttö harkitaan tapauskohtaisesti.
Osa-aluejako on esitetty LIITTEESSÄ 7.
Saarien rakennusoikeus
Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan muunnettuun rantaviivaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 4 loma-asuntoa / muunnettu ranta-km. Muutoin saarien rakennusoikeutta käsitellään seuraavasti:
- alle 1 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta.
- saarien rakennusoikeus pyritään ensisijaisesti siirtämään maanomistajan manneralueille.
Yhteisrantaisen rakennuspaikan rakennusoikeus
Jos rantarakennusoikeus käytetään yhteisrantaisina rakennuspaikkoina, omarantainen rakennusoikeus voidaan kertoa 1,5-2:llä. Kertoimen suuruus riippuu rakennuspaikkojen sijainnista, etäisyydestä rannasta ja maasto-olosuhteista. Rakennusoikeuden korottamisessa käytetään seuraavia
kertoimia:
rakennuspaikan etäisyys kerroin
rannasta m
yli 100 1.5 – 2.0
Ranta-asemakaava alueet
Suunnittelualueella ei ole vahvistuneita tai hyväksyttyjä ranta-asemakaavoja
Loma-asutuksen
lopullisen mitoituksen laskeminen
Kantatilan muunnetun rantaviivan pituus (km) kerrotaan osa-alueen mitoitusluvulla (ra / km). Saatu luku pyöristetään siten, että jos desimaaliosa on suurempi tai yhtä suuri kuin 0,5, pyöristäminen tapahtuu ylöspäin lähimpään kokonais-lukuun. Vastaavasti jos desimaaliosa on pienempi kuin 0,5 pyöristäminen tehdään alaspäin lähimpään kokonaislukuun. Saatu luku kertoo kantatilan omarantaisten lomarakennuspaikkojen enimmäislukumäärän. Eli jos pyöristämätön luku on 2,5, rakennuspaikkojen lukumääräksi tulee kolme.
Suunnittelu- ja mitoitusvyöhykkeet sekä
mitoitusarvot on esitetty LIITTEESSÄ 8.
A. ISO- JA VÄHÄ HANKAJÄRVI (4-5 rp/km)
A1. Iso Hankajärvi (5 rp/km)
Vesistön mitoitukselliseen tarkasteluun vaikuttaa nostavasti Auttoisten kyläalueen läheisyys. Vesistön ranta-alueet ovat aivan rannassa varsin jyrkkäpiirteisiä, mutta takamaastossa rakentamiseen hyvin sopivia. Ranta-alueelle rakentamisella voidaan tukea kyläalueen elinvoimaisuutta. Vesistön pienestä koosta huolimatta edullisen sijainnin perusteella mitoitusarvona käytetään 5 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
A2. Vähä Hankajärvi(5 rp/km)
Vesistön pienestä koosta huolimatta edullisen sijainnin perusteella mitoitusarvona käytetään 5 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km, kuten Iso-Hankajärvellä.
A3. Pitkäniemi (4 rp/km)
Iso- ja Vähä Hankajärviä halkoo harjumuodostelma kapeana niemenä. Harjualue on myös vesistöjen luonnonympäristön arvokkain osa. Luonnonympäristön arvot ja huonohko rakennettavuus alentavat harjualueen mitoitusta. Mitoitusarvona käytetään 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
B. HÖYHENINEN (6 rp/km)
Rannat ovat rakentamiseen hyvin sopivia. Vesistön virkistyskäyttöarvo on hyvä. Alueelle on rakennettu erittäin paljon lomarakennuksia. Vesistöllä ei ole todettu erityisiä mitoitukseen vaikuttavia luonnon- tai maisema-arvoja. Vesistö ei liity suoranaisesti Auttoisten kylärakenteeseen. Mitoitusarvona käytetään 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
C. JAMOINJÄRVI (4, 6 ja
8 rp/km)
C1. Jamoinjärvi 1 (8 rp/km)
Kiinteästi Auttoisten kylä-alueeseen liittyvä osa Jamoinjärven ranta-alueesta. Alueen maankäyttöratkaisulla on mahdollista tukea Auttoisten kylän elinvoimaisuutta. Osa-alueella on loma-asutuksen lisäksi paljon pysyvää asutusta. Ranta-alue on rakentamiseen hyvin sopivaa ja vesistön virkistyskäyttöarvo on hyvä. Osa-alueelle on mahdollista ja luontevaa mm. olemassa olevaan tiestöön tukeutuen rakentaa takamaastoon.
Kylärakenteeseen tukeutuvan sijainnin sekä osa-alueen muiden ominaisuuksien perusteella alueella käytetään muita Jamoinjärven ranta-alueita korkeampaa mitoitusarvoa 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
C2. Jamoinjärvi 2 (6 rp/km)
Jamoinjärven rannat ovat yleisesti hyvin rakentamiseen sopivia ja vesistön virkistyskäyttöarvo on hyvä. Paikoin osa-alueella on loma-asutusta jonkin verran, mutta myös kokonaan rakentamattomia rannanosia löytyy. Osa-alueella ei ole todettu erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Mitoitusarvona käytetään 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
C3. Löytynniemi-Alhonniemi-Harju (4 rp/km)
Kolmesta eri alueesta muodostuva osa-alue. Alueet sisältävät luonnonympäristön ja maisema erityisarvoja. Harjumuodostelmaan kuuluvat ranta-alueet ovat jyrkkäpiirteisyyden takia osittain rakentamiseen huonosti sopivia. Luonnonympäristön ja maisema-arvojen sekä rakennettavuustekijöiden vuoksi mitoitusarvona käytetään 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
C4. Sikosaari (4 rp/km)
4,6 ha:n suuruinen saari. Saaressa ei ole todettu erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Mitoitustapana käytetään 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
D. KAUTTISJÄRVI (5-6 rp/km)
D1. Kauttisjärvi (6 rp/km)
Auttoisten kylän läheisyydessä sijaitseva vesistö. Paikoin runsas pääasiassa loma-asutus kertoo ranta-alueiden sopivuudesta rakentamiseen. Virkistyskäyttöarvo on hyvä. Osa-alueella ei ole todettu erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Mitoitusarvona käytetään 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
D2. Kylänlahti (5 rp/km)
Kylänlahden ranta-alue rajautuu Auttoisten kylärakenteeseen. Suurella osalla Kylänlahden rantaa ja kylänlahden eteläpuolista ranta-aluetta laajat peltoalueet ulottuvat rantaan saakka. Peltoalueet ovat osa Auttoisten kulttuurimaisema-aluetta. Auttoisten kylän halki virtaava Kylänjoki laskee Kylänlahteen. Ranta-alue on hyvin alavaa ja siten huonosti rakentamiseen sopivaa. Tämän vuoksi Kylänlahden ranta-alueella ei ole ollut merkitystä Auttoisten kylän rakentamisalueena. Alueella ei voida katsoa olevan samanlaista merkitystä Auttoisten kylärakenteen kannalta kuin vastaavilla Jamoinjärven ranta-alueilla.
Myös Kylänlahden vesialue on matalaa ja laajasti vesikasvillisuuden peitossa. Kylänlahti onkin vesilinnuston kannalta huomionarvoinen ympäristö. Rakennettavuustekijöiden, huomionarvoisten luonnonympäristön arvojen sekä kulttuurimaisema-arvojen vuoksi osa-alueella käytetään mitoitusarvona 5 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
E. MÄKEINTAUSTANJÄRVI (3 rp/km)
Noin 12 ha suuruinen järvi aivan kantatien vieressä. Järven pohjoisrannalla sijaitsee yksi asumus. Muutoin rannat säilyneet rakentamattomina. Alueella ei erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Vesistön pieni koko rajoittaa laadukkaan ja kestävän rakentamisen määrää ranta-alueilla. Mitoitusarvona käytetään 3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
F. NEROSJÄRVI (4-6 rp/km)
F1. Nerosjärvi (6 rp/km)
Nerosjärven Padasjoen puoleiset rannat ovat erittäin suosittua lomarakentamisaluetta. Osa-alueella on erittäin tiheitä loma-asutuksen keskittymiä. Pääosin Nerosjärven suunnittelualueeseen kuuluvat rannat ovatkin rakentamiseen hyvin sopivia. Myös Nerosjärven virkistyskäyttöarvo on erittäin hyvä. Kokonaisuutena Nerosjärvi on suunnittelualueen laajin vesistö ja järveltä on vesistöyhteys laajemmalle vesistöalueelle. Osa-alueella todetut suppea-aliset luonnonympäristön tai maiseman arvot huomioidaan aluevarausvaiheessa. Mitoitusarvona käytetään 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
F2. Kesäniemi-Savikodanlahti (4 rp/km)
Osa-alue sijaitsee Nerosjärven pohjoisosassa. Alue muodostuu matalasta suurelta osin vesikasvillisuuden peitossa olevasta lahtialueesta. Vesialue on kasvillisuudeltaan ja linnuston kannalta arvokas. Vesialueen virkistyskäyttöarvo on huono.
Luonnonympäristön arvojen sekä huonon virkistyskäyttöarvon perusteella mitoitusarvona käytetään 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
F3. Lammonsaari (4 rp/km)
3,3 ha:n suuruinen saari. Saaressa ei ole todettu erityisiä luonnonympäristön tai maiseman arvoja. Mitoitustapana käytetään 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
G. PÄIVÄNVASTA (3 rp/km)
Pieni vain 1,8 ha suuruinen suurelta osin peltojen ympäröivä lampi Rautjärven ja Jamoinjärven välissä. Lampea ympäröivästä nykyisestä maankäytöstä johtuen ranta-alueilla ei ole sijainnista huolimatta kovin suurta merkitystä rakentamisalueena. Mitoitustapana käytetään 3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
H. RAUTJÄRVI (4,6,8 rp/km)
H1. Rautjärvi 1 (8 rp/km)
Auttoisten kyläalueeseen liittyvä osa Rautjärven ranta-alueesta. Alueen maankäyttöratkaisulla on mahdollista tukea Auttoisten kylän elinvoimaisuutta. Alueella on paljon pysyvää asutusta. Ranta-alue rakentamiseen hyvin sopivaa ja vesistön virkistyskäyttöarvo on hyvä.
Kylärakenteeseen tukeutuvan sijainnin sekä osa-alueen muiden ominaisuuksien perusteella alueella käytetään muita Rautjärven ranta-alueita korkeampaa mitoitusarvoa 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. Osa-alueella todetut suppea-alaiset luonnonympäristön tai maiseman arvot huomioidaan aluevarausvaiheessa.
H2. Rautjärvi 2 (6 rp/km)
Rautjärven rannat ovat yleisesti hyvin rakentamiseen sopivia ja vesistön virkistyskäyttöarvo on hyvä. Osa-alueelle on muodostunut rakentamista varsin vähän. Osa-alueella todetut suppea-alaiset luonnonympäristön tai maiseman arvot huomioidaan aluevarausvaiheessa. Mitoitusarvona käytetään 6 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
H3. Rekolan metsä (4 rp/km)
Osa-alue muodostuu Ammajanvuoren vanhojen metsien suojeluohjelman alueesta ja tähän liittyvästä huomionarvoisesta rantametsäalueesta. Jyrkästi rannasta nousevalla avokallioalueella on myös maisemallista arvoa. Jyrkkäpiirteinen rannanosa on rakennettavuudeltaan vaikea toteuttaa. Luontoarvojen ja rakennettavuustekijöiden perusteella mitoitusarvona käytetään 4 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
I. MONIVALONJÄRVI (3 rp/km)
Noin 10 ha:n suuruinen Kauttisjärven lounaispuolella sijaitseva Padasjoen ja Lammin kunnan välinen rajajärvi. Suurin osa järven ranta-alueesta on Lammin kunnan puolella. Padasjoen puoleisella järven itärannalla sijaitsee yksi loma-asumus. Muutoin Padasjoen puoleiset rannat ovat säilyneet rakentamattomina. Vesistön pieni koko rajoittaa laadukkaan ja kestävän rakentamisen määrää ranta-alueilla. Mitoitusarvona käytetään 3 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km.
|
Ajankohta |
Suunnitteluvaihe |
|
7.12.2000 |
Padasjoen kunnan ja Kivatekno oy:n sopimus Auttoisten ja läheisten ranta-alueiden osayleiskaavan laatimisesta allekirjoitettiin. |
|
3.1.2001 |
Viranomaisten työneuvottelu. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ympäristökeskus, Päijät-Hämeen maakuntamuseo, Padasjoen kunta ja kaavoittaja. (neuvottelusta muistio) |
|
8.1.2001 |
Padasjoen kunnanhallitus merkitsi tiedoksi osayleiskaavatyön käynnistymisen. |
|
16.1.2001 |
Kullasvuoren koululla järjestettiin kaavoituksen alkuvaiheen yleisötilaisuus alueen maanomistajille ja muille osallisille. Kaikille alueen maanomistajille sekä alueella vaikuttaville yhteisöille lähetettiin tiedotuskirje kaavoituksen vireille tulosta ja yleisötilaisuudesta oli lehtijuttu Padasjoen sanomissa 11.1.2001. |
|
1.-28.2.2001 |
Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Oas) nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma-aineisto lähettiin 25.1.2001 alueen maanomistajille ja alueella toimiville yhteisöille ja yhdistyksille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöä koskevaan kyselyyn vastasi noin 50 henkilöä. |
|
Kesä ja syksy 2001 |
Luonto- ja maisemaselvityksen laatiminen. |
|
5.11.2001 |
Padasjoen kunnanhallitus hyväksyi luonto- ja maisemaselvitysluonnoksen jatkotyöskentelyn pohjaksi. |
|
21.11.2001 |
Osayleiskaavan MRL 66 §:n 2. momentin ja MRA 18 §:n mukainen kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu. |
|
22.11-31.12.2001 |
Luonto- ja maisemaselvitys sekä muu perusselvitysaineisto nähtävillä Kuntalassa. Nähtävillä olleesta aineistosta saatiin 8 kirjallista huomautusta. |
|
28.11.2001 |
Luonto- ja maisemaselvityksen esittely yleisölle Auttoisten Maatalolla. |
|
14.1.2002 |
Padasjoen kunnanhallitus käsittelee valmisteluaineistosta saadun palautteen kaavoittajan vastineiden perusteella, alustavat kaavoituksen tavoitteet ja suunnitteluperusteet sekä ranta-alueiden alustavan mitoituksen. |
|
29.1.2002 |
Viranomaisten työneuvottelu yleiskaavan tavoitteista, suunnitteluperusteista ja mitoituksesta. Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ympäristökeskus, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen maakuntamuseo, Tiehallinto, Padasjoen kunta ja kaavoittaja. |
|
13.2.2002 |
Kaavoituksen tavoitteiden sekä suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden esittelytilaisuus Auttoisten Maatalolla. |
|
14.2.-15.3.2002 |
Yleiskaavoituksen alustavat tavoitteet, suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet ja ranta-alueiden mitoitusvyöhykkeet sekä aikaisempi valmisteluaineisto nähtävillä Padasjoen teknisessä toimistossa. |
|
19.2.2002 |
Kaavoittajan vastaanotto Padasjoen kunnanviraston valtuustosalissa. |
LIITTEET 1.
Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus
2.
Ote Päijät-Hämeen seutukaavasta
3.
Perusselvityskartta
4.
Ympäristötietokartta
5. Kulttuurihistoriallisesti
arvokkaat kohteet
6.
Luonto- ja maisemainventointikartta
7.
Ranta-alueiden osa-aluejako
8.
Mitoitusvyöhykkeet
Huom ! Liitekartta 4 puuttuu. Kartat täydentyvät työn edetessä.
KAAVATALO/Kivatekno oy 13.2.2002
Veijo Lievonen Arto Remes
dipl. ins YKS-120 maankäytön suunnittelija